+ Halvat ja mukavat taksireissut. Where? Windhoek West. Which side? Swabo side.
Taksimatkat maksoivat 0,7-1,4e suuntaansa, joten taksia tuli käytettyä joka päivä. Taksikuskien kanssa joutui lähes joka viikko keskusteluun naimisiin menosta ja yhdessä bilettämiseen lähdöstä. Vaikka välillä nämä keskustelut olivatkin epämukavia, muistelen näitä lämmöllä. Hieman erilaista kuin Suomessa. Taksikuskille tosin riittää, että olet valkoinen ja hän on heti valmis seurustelemaan.
+ Halvat ravintolaruuat
Ulkona syöminen tuli melkeen jopa halvemmaksi kuin ruuan tekeminen kotona. Ruuat maksoivat lähestulkoon aina alle 100Nad, eli noin 7e. 14eurolla sai jo pääruuan, siiderin/coctailin ja jälkiruuan. Saan varmaan shokin Suomen ravintoloissa.
+ Moro moroo sistaah how are you? Ne? Seriously? Sori sori sistah
Lähes jokaiselta kohdatulta ihmiseltä tulee kysyä kuulumiset ja moikata. Hyvän huomenen toivottaminen kuulostaa suomalaiselta tervehdykseltä ja nauratti joka kerta sitä toivotettaessa. Kuulumisten vaihtamisen lisäksi jään kaipaamaan paikallisten hokemia ja lausahduksia. Seriously?
+ Vapaus
Kun ei jaksanut aamulla lähteä töihin, sai lennosta päättää menevän iltavuoroon. Kun jonkun osaston toiminta (lue: synnäri) v*tutti, sai päättää olla menemättä sinne enään. En ollut sidottu mihinkään, ja siitä tykkäsin. Lisäksi muutenkin oli vapaus tehdä kaikkea mitä halusi.
+ Ihmiset
Niin paikalliset kuin muut opiskelijat. Tapasin valtavan ihania ihmisiä ja jokaisesta oli vaikea luopua. Koskaan ei voi tietää tuleeko heitä tavattua enää koskaan.
+ Home of Good Hope
Kun vähänkään ahdisti Katuturan sairaalassa, tämä toimi pakopaikkana. Aina tuli hyvälle mielelle lapsien kanssa touhuamisesta ja Monican mahtavasta toiminnasta.
+ Aurinko ja lämpö
Tarvitseeko edes selittää?
+ Halvat lomamahdollisuudet
Bussimatkoista Sambiaan ja Kapkaupunkiin olenkin jo kirjoittanut aikaisemmin. Täytyy varmaan matkustaa Tallinnaan halvalle lomalle ensikerralla.
+ Englannin puhuminen
Tätä tulee ikävä ja paljon. Oon huomannut, että jotkut asiat on paljon helpompi selittää englanniksi kuin suomeksi. Mulle tuotti suuria vaikeuksia kirjoittaa mun oppimispäiväkirjaa suomeksi, koska olin työskennellyt kyseiset asia englanniksi. Antakaa armoa Suomessa, jos musta tulee just sellanen ärsyttävä tyyppi, joka sekottaa englantia keskelle suomenkielistä lausetta.
+ Mangot + guavamehu
Mangon ostaminen oli helppoa ja halpaa. Guavamehu oli herkkua.
 |
| Ikävä jää myös halpoja aktiviteetteja kuten leffassa käyminen ja paintball. Huomattavasti edullisempaa täällä |
Namibia jää selvästi plussalle, mutta on joitain asioita, joita ei todellakaan jää ikävä
-Turvattomuus (tää on erittäin iso miinus!!)
Kännykkä ja pankkikortti rintsikoihin ja menoksi. Paitsi, että ei. Aina sai katsoa missä kulkee ja mihkä aikaan. Pimeällä ei saanut kulkea eikä oikeastaan yksinkään. Moni (~8 tuttua) joutui ryöstetyksi, joten varovaisuus ei ollut liioteltua. Yksin kävelin pimeällä monestikin sekä sitäkin useammin yksin. Muutaman kerran sain paikallisia epämääräsiä heppuja seurakseni, mutta muut paikalliset olivat aina valppaina. Eräs erittäin tyylikkäästi pukeutunut nuori mies otti kerran kädestäni kiinni ja käski rinnallani roikkuneen laitapuolen kulkijan häipyä pois vaimonsa luota, ah <3 Toisella kerralla kävelin paikallisen opiskelijan kanssa kotiopäin kun vierelleni pysähtyi auto, josta pariskunta huikkasi kysyäkseen olenko kunnossa ja tarvitsisinko apua. Tällä kertaa kuitenkin huikkasin vain kiitokset. Lisäksi muutaman kerran olen käyttänyt hyväksi jokaisessa kadun kulmassa seisovaa vartijaa, jos rinnalleni on tullut epätoivottua seuraa. En suostunut liikkumaan vartijan vierestä mihkään ennenkuin kyseinen henkilö oli poistunut näköpiiristäni.
- Asenne sairaalassa
Asenne niin potilaita kuin myös opiskelijoita kohtaan. Asiakaslähtöinen hoitotyö? Potilaan kohtaaminen? Empatia? Ei löytynyt Katuturasta. Ehei. Ei jää ikävä. Heippa!
-Hoitotarvikkeiden loppuminen
En vaan ymmärrä miksei niitä hanskoja voi tilata kerralla enempää. En tiedä kuka esim.päivystyksessä on vastuussa hoitotarvikkeista, mutta ei työnjako kauhean hyvin toiminut, mikäli käsineet loppuvat jo pe-la välisenä yönä. Ja sitten käytetään steriilejä hanskoja koko viikonloppu. Kivasti lentää rahat hukkaan. Ja ne verenpainemittarit ja monitorit, joko toimii tai ei. Yksi asia ei muuten koskaan päässyt loppumaan: kondomit.
- Veden jatkuva ostaminen
En uskaltanut juoda hanavettä vaikka muut pikkuhiljaa siihen siirtyivätkin. Jatkoin 5l kanistereiden kantelua koko 3kk.
- Epäterveellinen ruoka
En sano, etteikö täältä olisi löytynyt terveellistä ruokaa, mutta epäterveellinen on huomattavasti paljon halvempaa. Lisäksi reissujen aikana on tullut mussutettua keksiä, suklaata, valkosta leipää yms aivan tajuttomasti. Mulla on ikävä suomalaista ruokakauppaa, josta on helppo löytää gluteenittomia ja laktoosittomia tuotteita. Oonkin joutunut kamppailemaan vatsani kanssa täällä. Ikävöin marjoja!! Ja ruisleipää!! Banaanin hinta on täällä muuten lähes kolminkertainen Suomeen nähden. Ja muutenkin vihannekset kalliimpia. Pahaa teki hintatietoisena prismalaisena.
-Kielen ymmärrättömyys
Sitä kun sulla ei oo hajuakaan mitä muut ihmiset sun ympärillä puhuu. Ne katsoo suhun päin ja tiedät, että he puhuvat susta. Mutta mitä? Lisäksi joidenkin paikallisten englanti on hiljaista ja kaikkiin heimokieleen sekoittunutta ettei mitään mahkuja ymmärtää. Ja sitten sua katotaan ku mitäkin tyhmää kun et edes englantia ymmärrä :D muutaman kerran vastasin suomeksi ku pisti vihaks haha. Tän aurinkoisena puolena tosin oli se, että itse pystyi puhumaan suomea kenenkään ymmärtämättä :)
-Pimeys
Aurinko laskee noin klo 17. Päivä on täysin kesken, mutta tuntuu kuin täytyisi mennä nukkumaaan. Ja varsinkin kun ei ollut turvallista liikkua pimeällä. Oltiin sitten lukkojen takana sisällä koko ilta. Tosin nukkumaan mentiin aina noin klo 20. Hups. Pitää yrittää jatkaa tätä unirytmiä myös Suomessa :)
Paljon miinuksia ja plussia on varmasti unohtunut näiden 3kk aikana. Postauksen haluan lopettaa jakamalla meidän ruotsi-suomi-tiimin kuvia, koska tää porukka oli ehdottomasti +++++
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti