Etosha National Park

Keskiviikkona aamuna 4:00 starttasi minibussimme kohti Etoshan kanssallispuistoa. Mukaan lähtivät kaikki talomme opiskelijat: neljä suomalaista ja kolme ruotsalaista. Lisäksi retkiseurueeseemme kuului isäntäperheemme, jotka toimivat oppainamme. Ennen Etoshaan saapumista pysähdyimme tienvarteen nauttimaan ihanan Christinan loihtimasta aamupalasta ja aamun ensimmäisistä auringonsäteistä. Lisäksi pysähdyimme Otjiwarangon kylään kummastelemaan Crocodile ranchia ja siellä majailevien krokotiilien elämää. Paikan omistaja kertoi paljon uutta tietoa krokotiileistä ja lisäksi halukkaat saivat pidellä vauvakrokoa kädessä. Itse jätin väliin. Hiplasin kyllä krokon mahaa ;)

Etoshan kanssallispuisto on siis yli 22000 neliökilometrin kokoinen luonnonsuojelualue Pohjois-Namibiassa. Alueella elää yli 100 nisäkäslajia ja yli 300lintulajia. Sisäänpääsy puistoon on turisteilta 80NAD/pvä ja automaksu riippuu istuinten lukumäärästä. Meidän 10 paikkainen automme joutui maksamaaan peräti 10NAD/pvä. Eli alle 10e/hlö/pvä. Luonnonsuojelualueen Etelä-osiin on perustettu kolme leiriä, joissa on mahdollisuus vuokrata niin huoneita kuin telttapaikkoja. Itse majoituimme Halalin leirintäalueelle telttojen kanssa. Halalin leirissä yöpyminen maksaa 250ND (max 8hlö.) + 150NAD/hlö. Tuohon hintaan sisältyy leiripaikka, grillausmahdollisuus, sähkö ja suihkutilat. Pystytettiin teltat ja lähdettiin heti ensimmäiselle safariajelulle.

Ensimmäisenä päivänä nähtiin paljon seeproja, springbokkeja, kuduja ja muita gasellieläimiä. Illan päätteeksi suunnistettiin vielä eläinten juottopaikalle katselemaan auringonlaskua ja odottamaan sarvikuonoja. Noh, ei nähty sarvikuonoja, mutta monta hyeenaa! On kyllä ruma otus, pakko sanoa.

Aamulla herätyskello soi 5:00 ja toiveena oli päästä porteista ulos heti niiden auettua. Leirintäalueen portit aukeavat heti auringonnousun jälkeen klo 6:00 ja sulkeutuu kun aurinko laskee eli klo 18:00. Waynen mukaan on tärkeää lähteä heti porttien aukaisun jälkeen, jotta on parempi mahdollisuus nähdä eläimiä. Keskipäivällä on melko turha ajella, sillä eläimet lepäävät auringon ollessa kuumimmillaan. Ajoimme koko aamupäivän ja näimme lähes ainoastaan samoja eläimiä kuin edellisenä päivänä. Olimme kaikki lounasaikaan todella kuolleita ja lähes jokainen meistä halusi lähteä jo leirintäalueelle. Etoshan alueelta saa ostettua ainoastaan sipsiä, keksiä, karkkia yms, muuta yhtä terveellistä, joten olimme kaikki todella nälkäisiä. Wayne kuitenkin halusi jatkaa ajelemista, jotta näkisimme enemmän eläimiä. Löydettiin kaupasta lopulta hedelmiä, joten päätimme jatkaa ajelemista. Ja oli muuten hyvä päätös!! Näimme toooodella paljon kirahveja! Lisäksi törmäsimme yhteen elefanttiin ja aloimme seurata sen touhuja. Lopulta päädyimme yhdelle waterholelle ja sinne marssi kymmeniä elefantteja! Pikkunorsu piteli äitiään hännästä marssiessaan autojen ohi. Aika pitkään ihasteltiin norsujen touhuja, niin ihanaa katseltavaa. Ah. Vietimme puistossa 6-18 välinen ajan, joten tosi paljon tuli istuttua penkissä. Klo 17.00 todettiin, että hei, meillähän on kiire. Kaasu pohjaan kilpaa auringonlaskun kanssa kohti portteja. Kiireissämme ajoimme melkein leopardin yli, Wayne meni hieman jopa shokkiin säikähdyksestä. Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja lisättiin leopardi nähtyjen listaan :) Leirintäalueelle päästiin ajoissa klo 17.54. Ei ollut edes kiire, tokaisi Wayne.

Seuraavana aamuna herätys soi tutun aikasin. Äkkiä kamppeet kasaan ja portista ulos klo6.00. Heti ensimmäisellä juottopaikalla näimme sarvikuonon. Tosin ensin ihastelimme kaunista puuta, jota aloimme kuvailemaan. Mathilda tokaisi hetken kuluttua, että tuossahan taitaa olla sarvikuono. Yhteensä päivän aikana näimme kolme sarvikuonoa :) Yllättävän pienikokoisia! Samoin kuin kirahvit! Ainoastaan norsut olivat odotetun kokoiset. Tänä päivänä todettiin taas, että meillähän on kiire porteista ulos. Christina tajusi ajelun aikana, että olimme maksaneet vain kahden päivän tiemaksut ja joutuisimme menemään toimiston kautta ulos. Kaasu pohjaan ja taas kilpaa auringon kanssa. Ajoimme muiden autojen kanssa letkassa kunnes näimme edessä autosumpun. "Aivan varmasti leijona, toivottasti se on leijona", sormet ristissä toivoimme. Waynen tavoite oli koko matkan ajan ollut nähdä leijona. Aivan kuin hänen kasvoiltaan olisi aiempina päivinä jopa paistanut pettymys, ettemme olleet nähneet leijonaa. Hän oli halannut Mathildaa ja Amandaa kun he olivat valvoneet juottopaikalla myöhään ja nähneet lopulta sarvikuonoja siellä. Wayne ikäänkuin eli meidän ilosta :) Kuulostaako ihan pöntöltä? Oltiin monesti ajettu hiljaa hiiviskellen etsien leijonia, mutta tuloksetta. Ja arvatkaapa mitä!!! Se oli leijona!!! WHIiiiii.  Äkkiä kuvat ja ohitus autosumpusta. Saavuimme toimistolle noin 17.50 ja sitten vielä ajaminen porteille. Saavuimme porteille 17.59. Eli päästiin ulos ajoissa ;)

Yhteensä Etoshassa vietimme kolme päivää. Kaksi yötä teltoissa, ensimmäisen yönä heräsimme keskiyöllä ukkoseen ja sateeseen. Tiian kanssa tietysti oltiin jätetty ikkunaluukut auki, joten kaikki se vesi tuli telttaan sisään. Toinen yö sujui jo paremmin, lukuunottamatta torakoiden vallankumousta. Valehtelematta miljoona pientä mustaa torakkaa oli vallannut koko leirintäalueen. Niitä löytyi jopa vessanpöntöstä. Näiden pikku hirviöiden takia en pystynyt jäämään eläinten juottopaikalle pitkäksi aikaa. Niitä surisi joka puolella ja hiuksista niitä sai nykiä minuutin välein. Yök. Jos olisin jäänyt juottopaikalle, olisin nähnyt kaksi sarvikuonoa metrin päästä. Noh, ei voi mitään.

Tässä lista nähdyistä eläimistä: springbok, kudu, impala, seepra, kirahvi, sarvikuono, leopardi, leijona, strutsi, gnu, villisika, hyeena, orynx, kilpikonna ja elefantti, Nähtiin siis gepardia lukuun ottamatta kaikki eläimet, jotka haluttiinkin. Lueteltujen eläinten lisäksi nähtiin lukuisia gaselli-ja antilooppi-eläimiä, joita ei osata tunnistaa. Ehkä kaama-antilooppi, isohevosantilooppi, keihäsantilooppi. Kokonaisuudessaan meillä oli aivan uskomaton reissu! Ainoat miinukset tulevat torakoiden vallankumouksesta ja valtavasta syödystä keksimäärästä.

Etoshan jälkeen reissua jatkettiin Swakopmundissa. Siitä lisää seuraavassa postauksessa!