Aamukahvien jälkeen matka jatkui kohti rannikkoa ja kohti Simon´s townia. Matkalla pysähdyimme tutustumaan haitarkkailijan työnkuvaan. Kap kaupunki on palkannut neljä tai viisi haitarkkailijaa, joiden työnkuvaan kuului vahtia merta ja ilmoittaa havannoistaan rannalle. Haispottaajat pitävät yllään auringonsäteitä heijastavia aurinkolaseja, jotta näkisivät mahdolliset hait pinnan alta. Mikäli uimareilla ja surffareilla on turvallista uida ja näkyvyys on hyvä, rannalla liehuu vihreä lippu. Mikäli näkyvyys on huono, kuten retkipäivänämme, salkoon nousee musta lippu. Mikäli hai havaitaan, nostetaan valkoinen lippu sekä rannan sireenit alkavat soida. Punainen lippu nousee mikäli on korkea haivaara, mutta en enää muista lipun kriteereitä.
Sitten yhteen päivän odotetuimmista kohteista: Simon´s townin Boulder Beach! Kyseinen ranta on tunnettu afrikanpingviineistään ja voi kuinka suloisia ne olivatkaan! Aikaa tutustua pingviinien elämään meille annettiin 40minuuttia ja siinä ajassa ehti hyvinkin seuraamaan pingujen hassua elämää :)
Boulder´s Beachilta matkamme jatkui kohti Pöytävuoren kansallispuistoa. Ensimmäinen pysäkkimme oli lounaspaikka eräänlaisessa infokeskuksessa, jossa lounasta odottaessamme pääsimme tutustumaan kansallispuiston kasvillisuuteen ja eläinkuntaan. Tiesittekö, että osa Pöytävuoren kansallispuistossa kasvavista kasveista ei kasva missään muualla?
Lounaan jälkeen suunnistimme Kapin niemimaan eteläkärkeen. Saimme valita halusimmeko kivuta Cape Pointin majakalle vai kävellä Hyväntoivonniemeen. Koko retkikumtamme halusi mieluummin jälkimmäiseen. Itseäni olisi kiinnostanut molemmat, mutta rajallisen aikataulun vuoksi se ei ollut mahdollinen. Lähdimme siis tutustumaan Hyväntoivonniemeen, joka on Afrikan lounaisin paikka ja erittäin suosittu turistien kesken. Luonto Kapin niemimaan kärjessä on upea, mutta karu!
#turistikahelit kuvaamassa |
Suomiseurakuntamme. Keski muuten tovi odotella vuoroa tälle pisteelle. |
Suuret keht Lucky and Lost-toursille ja oppalleemme Ziggylle. |
Sitten 40 min päiväunet autossa samalla kun oppaame Ziggy ajeli meidät turvallisesti Cape Pointin viinitilalle. Viinitila oli upea ja ylellinen ja itsestäni tuntui hieman häpeällisestä istahtaa upealle sohvalle tuulitakki ja pipo päässä ja likaiset lenkkarit jalassa. Saimme maisteltaviksi kaksi valkoviiniä ja kaksi punaista. Valkosista tykkäsin paljonkin ja Etelä-Afrikan valkkarit taitavatkin päästä suosioon Suomeen palatessa.
Ja taas matka jatkui. Nyt Chapman´s Peak driven kautta kohti kotia. Kyseisen tien sanotaan olevan yksi Afrikan upeimimsta rantateistä. Upea ja 114 mutkaa sisältävä 9km mittainen tie on ansainnut kehut, sillä maisemat ovat todella mahtavat. Tie mutkittelee vuorenrinteen ja meren välissä ja koko matkan pystyy ihastelemaan maisemia.
Koska olimme hörppineet niin nopeasti viinimme, meille jäi aikaa nopeaan pysähdykseen Hout Bayn satamassa. Satama on tunnettu hylkeistään, joita paikalliset miehet syöttävät kaloilla. Näin hylkeet tykkäävätkin uiskennella satama-alueella.
Hylje nimeltä Bubble |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti