Suuret oli suunnitelmat tälle viikonlopulle, mutta eipä sitten toteutettu niitä kun allekirjoittaneelle iski jonkin näköinen vatsapöpö. Helpolla kuitenkin selvisin, toivottavasti ei iskisi uudestaan. Paljon olen tänne kirjoitellut työharjoittelusta, mutta ehkä joitain saattaisi kiinnostaa muukin elämä?
Kolmen viikon aikana elämä täällä on alkanut jo sujumaan. Omaa kännykkääni kanniskelen jo jokapaikassa. Teiden ylitys ei tuota enää vaikeuksia ja yksin kaupungilla kulkeminen ei tunnu nostattavan ainakaan omaa verenpainettani. Ainahan sitä saa huomiota kaupungilla kävellessä, mutta en ole kokenut itseäni turvattomaksi. Tiian kanssa ollaan kävelty pimeällä kaksistaan kotiin yms. (tätä ei kyllä ehkä suositella muille eikä itsellemmekään). Ainoa turvattomuuden tunne tuli siellä taksirankilla ekoina päivinä (Eetu muuten yritettiin ryöstää siellä!) sekä toinen tilanne sattui viime lauantaina aamuyöstä. Olimme kotiutumassa 12h yövuorosta ja kävellessämme takseille huomasimme että paikalla on kaksi taksia, joiden molempien kuskit nukkuvat. Herätettiin koputtelemalla ikkunaan ja sieltä paljastui kuski joka halusi heittää meidät kotiin. Hetken hän siinä keräili itseään ja yritti heräillä. Katseltiin hetki toisiamme tyttöjen kanssa ja keskusteltiin siitä kumpi on turvallisempaa: ottaa puoliuninen taksikuski vai jäädä odottamaan toista taksia, jota olisimme ehkä saattaneet joutua odottamaan pitkäänkin. Hyppäsimme kyytiin. Virhe! Äijä meinasi nukahtaa koko ajan ja etenkin liikennevaloissa sanoikin ottavansa tirsat. Elsa etupenkiltä joutui koko matkan vahtimaan kuskia. Ei ollut kivaa. Kotiovella jouduimme vielä kinastelemaan rahasta, olisi halunnut 40NAD/kyytiläinen kun öisin se on 20 NAD. Noh, pääsimme kotiin ja maksoimme oikean hinnan. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Oli muuten sama taksi myös seuraavana aamun porteilla, mutta jätettiin tällä kertaa väliin. X192 on taksin numero, älkää koskaan hypätkö kyytiin!
Kuntavaaleissa käytiin ennakkoäänestämässä aamutuimaan. Olimme päivän ensimmäiset äänestäjät ja suurlähetystön väki oli onnellinen meidät nähdessään :) Suurlähetystön pihalla muuten asustaa vompatin tapaisia elukoita. Googlettelemalla ei selvinnyt lajia, kenties jokin pussipeto/pussinäätä. Pentu oli muuten söpö ;)
Pariin otteeseen ollaan käyty 3 circles nimisellä näköalapaikalla. Ekalla kerralla yritettiin taksin kanssa, mutta sehän ei sitten osannut paikalle ei ollenkaan. Ollaan kävelty sinne sitten omilla jaloilla, eipä tarvitse pohtia pääseekö ajoissa perille vai ei ;) Täällä aurinko laskee kellojen siirtämisen jälkeen jo ennen klo18. Pimeys tulee yllättävän nopeasti ja päivä tuntuu menevän todella nopeasti ohi. Pitäisi varmaan alkaa tekemään enemmän iltavuoroja, niin voisi nauttiakin auringosta edes joskus. Täällä kello on muuten nykyään -2 Suomen aikaan verrattuna. Kellot siirtyivät täällä taaksepäin, kun teillä eteenpäin. Oli muuten kurja fiilis yövuorossa tajuta että kellot menevät taaksepäin, huoh. Se yö ei tuntunut loppuvan koskaan.
Viime keskiviikkona sain ruotsalaiset vahvistuksemme Amandan ja Mathildan mukaani Joe´s beerhouseen. Tiedossa siis joka viikkoinen rummutuspiiri. Tällä kertaa väkeä oli paikalla vähemmän, mutta ei se tunnelmaa haitannut ollenkaan. Ja kyllä se piiri täyttyy tunnin aikana, kun turistit tajuavat kuinka hauskaa tuo on.
Jäimme vielä illan päätteeksi syömään. Itse tilasin tällä kertaa Bushman Sosatie nimisen annoksen,joka sisälsi viittä eri lihaa: orynx, seepra, springbok, krokotiili ja kudu. Annoksen mukana tuli tuollainen opastaulu, josta pystyi katsomaan mitä lihaa söi. Vähiten tykkäsin krokotiilistä, mutta oli sekin syötävää. Maukkain oli sprinbok, joka on paikallinen hyppyantilooppi. Oli kyllä liian lihansyöjäolo tuon jälkeen, seuraavalla kerralla sitten pelkkiä kasviksia kiitos :D
Mitäs muuta? Oisko kellään herännyt kysymyksiä tai ajatuksia mistä voisin kirjoittaa? Kolme viikkoa on vierähtänyt erittäin nopeasti ja arki täällä todellakin pyörii edes tajuamatta. Arkipäivän asiat ovat minulle ovat jo itsestään selviä, mutta ehkä ei teille? Laittakaan kysymyksiä/kommentteja niin vastailen kyllä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti